Kunnanhallitus
Esityslista 27.10.2025/Asianro 4

Kunnanhallitus 27.10.2025    

619/10.03.00.02/2024  

Päätösehdotus Kunnanhallitus katsoo, että haetulle rakentamiselle on selostuksessa kerrotuilla perusteilla olemassa maankäyttö- ja rakentamislain 137§:n mukaiset erityiset edellytykset. Kunnanhallitus myöntää suunnittelutarveratkaisun seuraavilla ehdoilla:

-          rakennuslupavaiheessa hankealueelle on laadittava hulevesisuunnitelma

-          rakennuslupavaiheessa tulee esittää ja tarkentaa aurinkovoimalan paloturvallisuuteen liittyviä teknisiä ratkaisuja sekä sammutus-/pelastustieratkaisuja

-          hankealue on aidattava turvallisuuden varmistamiseksi ja ilkivallan estämiseksi

-          suojavyöhyke tulee pitää puustoisena ja tarvittaessa täydennysistuttaa.

 Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaisuudesta lukien, jonka aikana rakennuslupaa on haettava.

 Voimassa olevassa maankäytön taksassa (khall 16.12.2024 §264) on määritelty muun kuin tavanomaisen rakennushankeen poikkeamisluvan tai erillisen sijoittamisluvan (esim. vähäinen tuulivoimahanke /aurinkovoimahanke) taksa. Myönteinen lupapäätös on 2000 euroa ja kielteinen 900 euroa. Lisäksi peritään muut kunnalle aiheutuneet kustannukset (osallistaminen). Suunnittelutarveratkaisu on rinnastettavissa erillisen sijoittamisluvan valmisteluun, jolloin voimassa olevaa taksaa voidaan soveltaa.

Päätös  

Selostus Hakija

 Oomi Solar Oy

 Rakennuspaikka

 Kiinteistö: 410-407-17-14 Kytölä

 Pinta-alat: 26,3 ha (koko kiinteistö 36,12 ha)

 Osoite: Puikkosenmutka, Lievestuore

 Rakennushankkeen tiedot

 Aurinkovoimala, teho noin 21,6 MWp, hankealue 26,3 ha.

 Alueelle tulee maa-asenteisten paneeleiden lisäksi inverttereitä ja muuntamoita, joiden tarkempi määrä ja koko tarkentuu, kun kohteen tekniset ratkaisut valitaan. Voimala-alueelle on tarkoitus rakentaa lisäksi huoltoteitä, aitoja ja sammutusvesiallas sekä mahdollisesti noin 2400 m² suuruinen energiavarasto (akkukontteja 8 kpl, kerrosala 15,5 m²/kontti).

 Voimala liitetään maakaapelilla 2,5 km etäisyydellä olevaan  Järvi-Suomen Energian sähköasemaan (Puhakantie).

 Kiinteistöllä olevat rakennukset puretaan (asuinrakennus sekä neljä talousrakennusta).

 Hakijan hakemuksessa esittämät perustelut sekä arvio hankkeen keskeisistä vaikutuksista

 Oomi Solar Oy hakee suunnittelutarveratkaisua Laukaan Lievestuoreen kiinteistölle 410-407-17-14 rakennettavaksi suunnitellulle maa-asenteiselle aurinkosähkön tuotantoalueelle. Aurinkosähkön tuotantoalue sijaitsee Laukaassa. Kohdekiinteistölle suunnitellun aurinkosähkön tuotantoalueen koko on noin 26,3 ha. Alueelle suunniteltu teho on noin 21,6 MWp ja keskimääräinen sähköntuotanto on noin 19 GWh vuodessa. Tämä määrä vähentää CO2 päästöjä noin 1690 tonnia vuodessa ja noin 50 000 tonnia kolmessakymmenessä vuodessa.

 (laajempi hankekuvaus hankesuunnitelmassa).

 Rakennuspaikka, kaavoitus, lupatilanne  

 Kiinteistö 410-407-17-14 Kytölä on yksityisessä omistuksessa. Hanketoimijalla on vuokrasopimus alueesta. Kiinteistö on kooltaan noin 36 ha, josta 26,3 ha on hankealuetta.

 Hankealueella on vanha maatilan pihapiiri. Muutoin alue on pääosin metsittynyttä peltoa ja talousmetsää. Alue on topografialtaan melko tasainen ja maaperä on hiekkamoreenia (Mr) ja savea (Sa). Kiinteistölle johtaa Puikkosenmutka -niminen ajoyhteys ja kiinteistön läpi kulkee koillis-lounaissuuntainen metsäautotie/polku.

 Hankealue rajautuu koillis- ja eteläpuolella haja-asutukseen. Neljä vakituisen asumisen rakennuspaikkaa on kiinni alueen rajassa. Hankeen asemapiirroksessa on esitetty asutuksen ja aurinkovoimalatoimintojen väliin suojavyöhyke, joka on alueen etelärajalla kapeimmillaan noin 15 m. Muutoin alue rajautuu maa- ja metsätalousalueisiin.

 Maakuntakaava

 Keski-Suomen maakuntakaavassa (hyv. 1.12.2017)  alue on osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alueeksi. Rakennus-paikka rajautuu pohjoisosaltaan monipuolinen työpaikka-alue -varaukseen.

 Yleiskaava

 Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. 

 Asemakaava

 Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lievestuoreen taajaman asemakaava-alue sijoittuu noin 700m etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen. Lähimpänä aluetta on asemakaavassa valtatie 9:n aluevaraus ja sen pohjois-puolella olevat teollisuuskorttelit.

 Rakennusjärjestys

 Rakentamista alueella ohjaa voimassa oleva rakennusjärjestys. Alue on rakennusjärjestyksen §4  mukaista suunnittelutarvealuetta.

 Rakentamistilanne ja vesihuolto

 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan kiinteistöllä on tähän mennessä käytettyä rakennusoikeutta n. 90 k-m² (asuinrakennus, pysyvä rakennustunnus 102010542M). Lisäksi kiinteistölle sijoittuu neljä talousrakennusta, jotka eivät ole rekisterissä. Rakennukset ovat purkukuntoisia ja ne on tarkoitus purkaa hankeen käynnistyttyä.

 Aurinkovoimalahankkeen rakennuslupa on laitettu vireille 16.12.2024.

 Itä osa hankealueesta sijaitsee vahvistetulla puhtaan veden toiminta-alueella.

 Hankkeesta laaditut selvitykset

 Luontoselvitys

 Hankkeesta on laadittu luontoselvitys (Macon Oy 11.8.2025), jossa selvitettiin hankealueen kasvillisuus ja luontotyypit sekä luonto- ja lintudirektiivin mukaiset lajit. Selvityksessä arvioitiin myös hankkeen vaikutus lajeihin ja alueen ekologiseen verkostoon. Selvitys perustuu maastokartoituksiin sekä olemassa olevaan, eri lähteistä kerättyyn tietoon.

 Johtopäätöksenä on selvityksessä todettu, että

-          alueella ei esiinny liito-oravaa tai muita huomionarvoisia eliölajeja

-          alueelta ei havaittu uhanalaisia, luontodirektiivin liitteisiin II tai IV kuuluvia, erityisesti suojeltavia, koko maassa tai alueellisesti rauhoitettuja kasvilajeja

-          alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain suojelemia luontotyyppejä eikä metsälain 10§:n tai vesilain 11§:n mukaisia luontotyyppejä

-          alue ei sijaitse laajojen yhtenäisten luontoalueiden eikä luonnon ydinalueiden alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä

 Natura-tarvearviointi

 Hankkeesta on laadittu Natura tarvearviointi (Macon Oy 5.3.2025), jossa arviointiin hankkeen vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin. Arvioinnissa on keskitytty niihin suojeluarvoihin, eli luontotyyppeihin ja lajistoon, joiden perusteella kyseiset alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000 -verkostoon.  Tarvearvioinnissa tunnistettiin mahdolliset vaikutusmekanismit luontoarvoihin ja arvioitiin vaikutusten todennäköisyys ja merkittävyys.

 Hankeen läheisyydessä olevat Natura-alueet ovat

-          Lapinjärvi- Teerikangas (FI0900103), joka sijaitsee noin 2 km etäisyydellä hankealueesta

o        Lapinjärvi on lintuvesien suojeluohjelman mukainen kohde, jossa suojelu toteutuu luonnonsuojelulailla 

o        Teerikangas on vanhojen metsien suojeluohjelman mukainen kohde, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi asetuksella vuonna 1993.

-          Pieni-Kaihlanen (FI0900038), joka sijaitsee noin 7 km etäisyydellä hankealueesta

o        lintuvesien suojeluohjelman mukainen kohde, jossa suojelu toteutuu luonnonsuojelulailla 

Luontodirektiivin nojalla perustettujen Hyyppään alueen (FI0900021, SAC) ja Alasuon (FI0900007, SAC) osalta on arvioitu, että kohteiden etäisyyden perusteella aurinkovoimapuistohanke ei vaikuta näiden Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin.

 Tarvearvioinnin johtopäätöksissä todetaan, että aurinkovoimalahankkeen ei arvioida aiheuttavan Natura-alueiden suojelun perusteella oleviin lintuihin, luontotyyppeihin tai lajeihin välillisiä tai suoria vaikutuksia.

 Keski-Suomen ELY-keskus on antanut tarveharkinnasta lausunnon (11.4.2025, KESELY/818/2025), jossa se toteaa, että laaditun Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella Lievestuoreen aurinkovoimapuistohankkeen todennäköiset ja merkittävät, Natura-alueiden suojelun perusteena olevia luonnonarvoja heikentävät vaikutukset on pois suljettu, eikä hankkeesta ole tarvetta laatia varsinaista Natura-arviointia.

 Heijastevaikutukset

 Aurinkovoimapuistohankkeesta on laadittu selvitys heijastevaikutuksista. Heijastevaikutus voi aiheuttaa aurinkosähköpaneeleihin törmäävien lintujen kuolleisuutta, koska linnut erehtyvät luulemaan aurinkopaneelikenttiä vesistöiksi. Lievestuoreen aurinkovoimapuiston hankealue sijaitsee 800 metrin päässä maakunnallisesti tärkeästä lintualueesta (MAALI) ja kahden kilometrin päässä Suomen tärkeästä lintualueesta.

 Saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella ei voida täysin luotettavasti arvioida hankeen vaikutuksia linnustolle. Luotettavaa etäisyyttä aurinkovoimapuiston ja linnustolle merkittävän vesistön välille mahdollisen “järviefektin” välttämiseksi on myös vaikeaa arvioida, koska Suomen oloista ei ole tutkittua tietoa.

 BirdLife Suomi on tuottanut ympäristöministeriön toimeksiannosta selvitykset lintujen päämuuttoreiteistä Suomessa. Päämuuttoreitit osoittavat sellaiset laajat aluekokonaisuudet, jotka ovat kansallisesti tärkeitä ottaa huomioon esimerkiksi tuulivoimala-alueiden sijoittumisessa. Päämuuttoreitit osoitettiin 22 lajille, mutta päämuuttoreitit kattavat valtaosin hyvin myös muiden lajien muuton keskittymäalueet. Hankealue sijaitseekin joutsenen syysmuuttoreitillä, mutta hankealueen ei katsota saatavilla olevan tiedon perusteella aiheuttavan merkittävää riskiä joutsenten muutolle.

 Selvityksen suosituksissa sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa on suositeltu heijastevaikutusten seurannan toteuttamista aurinkovoimapuiston alueella hankkeen toteutuessa.

 Ilmastovaikutukset

 Hankkeesta on laadittu ilmastovaikutusten arviointi (Oomi Solar Oy 3.10.2025), jossa on tarkasteltu hankkeen elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Elinkaaren aikana syntyvät ilmastovaikutukset on jaettu kolmeen luokkaan

1. materiaalit ja rakentaminen; aurinkovoimapuistossa käytettävien kompo-nenttien valmistaminen, kuljetus sekä aurinkovoimapuiston rakentaminen ja käytöstä poisto
2. maankäytön muutokset: hankkeen vaikutukset hankealueen puuston hiilivarastoon sekä hiilinieluun
3. aurinkovoimapuiston tuottama energia: aurinkovoimapuiston elinkaaren aikana tuottamaa energiaa kahden eri skenaarioanalyysin perusteella.

Selvityksen laskelmien perusteella aurinkovoimapuiston elinkaaren hiilijalanjälki on noin 19 842 tonnia CO2e. Noin 72 % aurinkovoimapuiston elinkaaren aikana tuottamasta hiilijalanjäljestä syntyy tuotevaiheessa ja rakentamisvaiheessa. Käyttö- ja purkuvaiheen päästöt ovat noin 28 % hankkeen hiilijalanjäljestä, joista suurimman osan aiheuttaa poistetun puuston menetetty hiilinielu.

Hankkeen elinkaaripohjainen päästökerroin on selvityksen mukaan noin 30,6 kg CO2e/MWh. Vuonna 2023 Suomen sähköntuotannon elinkaaripäästökerroin on arviolta 48,5 kg CO2e/MWh. Arvot eivät ole täysin vertailukelpoiset, sillä sähköntuotannon CO2-päästökertoimen laskennassa otetaan huomioon ainoastaan käytetyn energialähteen hiilisisältö eikä siinä huomioida energiantuotannon muita elinkaarenaikaisia päästölähteitä.

 Aurinkovoimapuistohankkeen negatiiviset ilmastovaikutukset saadaan arvioinnissa tehtyjen laskelmien mukaan kompensoitua aurinkovoimapuiston elinkaaren aikana ja näin ollen hankkeen kokonaisvaikutus ilmaston kannalta voidaan katsoa positiiviseksi.

 Ilmastovaikutusten arvioinnissa käytettyihin päästökertoimiin sekä erilaisiin oletuksiin ja yleistyksiin liittyy epävarmuutta.

 Viranomaisten ja naapureiden kuuleminen

 Hankkeesta on kuulutettu Laukaa-Konnevesi lehdessä 7.11.2024 ja kunnan ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä 7.11.-21.11.2024 välisen ajan kunnan verkkosivuilla ja kunnanvirastossa.

 Hankealueen lähinaapurit kuultiin kirjeitse. Viranomaisista lausuntopyynnöin kuultiin Keski-Suomen ELY-keskusta, Keski-Suomen pelastuslaitosta, Keski-Suomen liittoa ja Laukaan kunnan ympäristönsuojelua.

 Hankkeesta jätettiin viisi muistutusta. Viranomaisista lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto ja Laukaan kunnan ympäristönsuojelu. Pelastuslaitoksella ei ollut lausuttavaa. Hakija on laatinut vastineet tulleisiin lausuntoihin ja muistutuksiin.

 Muistutusten ja lausuntojen perusteella hakija muutti suunnitelmaa ja asemapiirrosta siten, että hankealueen itä- ja osin eteläreunan suojavyöhykettä on laajennettu.

 Suunnittelutarve ja päätösvalta

 Asia on tullut vireille 25.9.2024 eli ennen rakentamislain astumista voimaan (1.1.2025), joten asia käsitellään loppuun soveltaen maankäyttö- ja rakennuslakia ja muita 31.12.2024 voimassa olleita säännöksiä.

 Kaavoittamattomalla alueella aurinkovoimaloiden sijoittamismahdollisuuden ratkaiseminen suunnittelutarveratkaisulla perustuu MRL:n 16.2 §: ään, jonka mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

 Päätöksen suunnittelutarveratkaisusta tekee MRL:n mukaan kunta. Laukaan kunnan hallintosäännön § 22 (26.9.2022) mukaan päätöksen tekee kunnanhallitus.

 Suunnittelutarveharkinta (MRL §137)

 Haitta asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle

 Hanke sijoittuu haja-asutusalueelle ja kiinteistöä käytetään tällä hetkellä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.  Maakuntakaavassa rakennuspaikka on osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alueeksi. Lähialueelle sijoittuu työpaikka-aluevarausmerkintä.

 Alueella ei ole voimassa eikä vireillä yleis- eikä asemakaavaa. Kunta omistaa raakamaata valtatie 9 eteläpuolelta, ja osa kunnan maaomaisuudesta rajautuu hankealueeseen. Kunnan tavoitteena on tulevaisuudessa kaavoittaa omistamiaan alueita maakuntakaavan mukaisesti teollisuus- ja yritysalueiksi. Kunnan näkemyksen mukaan alueella ei tällä  hetkellä ole sellaista toimintojen yhteensovittamisen tarvetta, jonka vuoksi asemakaavan laatiminen olisi tarpeen.  

 Asumisen osalta aurinkovoimalan alueet eivät ole Lievestuoreen taajaman kasvusuunnalla.

 Aurinkovoimalan rakennushanke ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle eikä alueiden käytön muulle järjestämiselle.

 Sopivuus yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta:

Hankkeen toteuttaminen ei edellytä muutoksia alueen kulkuyhteyksiin tai tarvetta vesihuoltoinfran toteuttamiseen. Toimija rakentaa alueelle sammutusvesialtaan (40m³).

 Aurinkovoimala sijoittuu olemassa olevan tieverkon varteen ja on siten helposti saavutettavissa. Väyläviraston paikkatietoaineiston mukaan Hohontien vuoden 2024 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on ollut 380 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 6,8%. Kankaistentien keskimääräinen vuorokausi-liikennemäärä on ollut  124, josta raskaan liikenteen osuus on 3,2%. Valtatie 9:lle on matkaa noin kilometri. Aurinkovoimalan toteuttaminen lisää liikenteen kokonaismääriä ja myös raskaan liikenteen osuutta rakentamisvaiheen aikana. Lähialueen asukkaat voivat kokea lisääntyneen liikenteen haitallisena ja asuinviihtyvyyteen negatiivisesti vaikuttavana. Aurinkovoimalan valmistuttua alueella on satunnaista huoltoajoa, jolla ei liikennemäärään ole merkittävää vaikutusta.

 Aurinkovoimalan sisäisen huolto- ja pelastustieverkoston pituus on asemapiirroksen mukaan noin 1,3 kilometriä. Sisäiset tiet sijoittuvat pääosin moreenimaalle, jolloin niiden rakentaminen ei vaadi merkittävää maan muokkausta. Teiden tarkempi sijainti ja tekninen toteutus ratkaistaan suunnitteluprosessin kuluessa. Suunnittelussa on huomoitava mm. pelastuslaitoksen ohjeistus pelastusteiden ja -reittien toteutuksessa.

 Aurinkovoimalan on liitettävissä sähköverkkoon noin 2,5 kilometrin mittaisella maakaapelilla, joka kulkee mahdollisuuksien mukaan tie- ja katualueella.

 Useimmiten suunnittelutarveratkaisut koskevat asuntorakentamista, jolloin on tarpeen arvioida palveluiden saavutettavuutta ja riittävyyttä. Aurinkovoimalan rakennushankkeessa asialla ei ole merkitystä.

 Hakijan hanketta voidaan pitää sopivana yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden kannalta.

 Sopivuus maisemaan, erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja virkistystarpeiden turvaaminen

 Aurinkovoimala muuttaa maisemaa paikallisesti ja suuren kokonsa vuoksi muodostaa lähimaisemassa hyvin hallitsevan elementin. Pelto- ja metsämaisema muuttuu paneelien hallitsemaksi energian tuotantokentäksi. Suunnitelmassa on otettu huomioon näkymät ja pyritty vähentämään maisemavaikutuksia lähimpiin naapureihin jättämällä suojapuustovyöhyke asuinkiinteistöjen ja aurinkovoimalan väliin.

Hankeesta on laadittu päätöksenteon tueksi asemakaavatasoiset selvitykset luontoarvoista sekä ilmasto- ja heijastevaikutuksista. Lisäksi hankkeesta on tehty Natura-tarvearviointi ja siihen on saatu lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselta. Aurinkovoimalan hankealueelta ei tehty havintoja suojelluista eläin- tai kasvilajeista eikä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole myöskään metsälakikohteita.

 Aurinkovoimalan rakentamisen vuoksi alueen puustoa joudutaan poistamaan ja maastoa muokkaamaan. Toimilla on vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön, mutta myös ilmastoon. Puuston poistaminen vähentää hiilivarastoa ja maan muokkaaminen vapauttaa maaperään sitoutunutta hiilidioksidia. Hankkeen ilmastovaikutuksista on tehty erillinen selvitys.

 Rakentamisella on lisäksi  vaikutuksia myös pintavesien reitteihin ja ojaverkostoon. Hulevesien ohjaamiseen ja hallintaan tulee laatia suunnitelma rakennus-lupavaiheessa.

 Rakennuspaikalla ei ole erityisiä kulttuuriympäristöarvoja tai todettuja muinaisjäännöksiä (kyppi.fi). Kiinteistöllä sijaitsee purkukuntoisia rakennuksia. Lähiympäristön asuinrakennuskanta on eri vuosikymmeniltä. Vanhimmat asuinrakennukset on rakennettu 1960-luvulla ja uusimmat 2010-luvulla.

 Aurinkovoimala on turvallisuussyistä aidattava, joten sen estevaikutus ihmisten ja useiden eläinten liikkumiseen on suuri. Aurinkovoimala ei aiheuta ympäristöön virkistyskäyttöä haittaavaa melua, tärinää tai välkettä. Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu rakennettuja ulkoilureittejä, mutta metsällä voi olla merkitystä lähiasukkaiden ulkoilu- ja virkistäysymispaikkana. Aurinkovoimalan lähiympäristöön jää edelleen virkistyskäyttöön sopivaa metsää.

 Hanke ei vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen tai virkistystarpeiden turvaamista.

 Rakentamisen merkittävyys ja ympäristövaikutukset:

 Suunnittelutarveratkaisua haetaan yleisimmin rakennusten rakentamista varten. Tällöin rakentamisen merkittävyys liittyy toisaalta suoraan rakennuksen kokoon ja toisaalta myös rakennuksen käytön aiheuttamiin vaikutuksiin, esimerkiksi lisääntyvään liikenteen määrään. Teollisen kokoluokan aurinkovoimalan kohdalla on kyse rakennelmasta, joka vaatii runsaasti maapinta-alaa. Sen jälkeen, kun voimala on rakennettu, alueella käydään vain satunnaisesti huolto- ja tarkistustehtävissä. Voimalasta ei myöskään aiheudu ympäristöön melua tai tärinää.

 Hankkeesta on laadittu ilmastovaikutusten arviointi, jossa on todettu, että laskelmien mukaan aurinkovoimapuistohankkeen aiheuttamat negatiiviset ilmastovaikutukset saadaan kompensoitua aurinkovoimapuiston elinkaaren aikana. Siten hankkeen kokonaisvaikutus ilmaston kannalta voidaan katsoa positiiviseksi.

 Muuta huomattavaa:

 Aurinkovoimalan rakentaminen edellyttää myönteisen suunnittelutarvepäätöksen lisäksi rakennuslupaa. Rakennuslupavaiheessa hakijan on esitettävä rakennushankeen toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat. Suunnittelutarveharkinnassa on mahdollista esittää ehtoja, joiden on täytyttävä, jotta rakennuslupa voidaan myöntää.

Esittelijä Kunnanjohtaja Linda Leinonen

Valmistelija kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt, puh. 040 031 7759