Lupa- ja valvontalautakunta
Pöytäkirja 26.11.2025/Pykälä 137

Lupa- ja valvontalautakunta 26.11.2025 § 137  

654/00.02.05/2025  

Päätösehdotus Lautakunta päättää seuraavaa:

 Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuu eläinlääkintähuoltolain 9 §:n nojalla on laajuudeltaan 8 §:n listauksen mukainen. Järjestämisvastuu kattaa yleisen edun kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut. Tällä päätöksellä määriteltävä kunnallinen järjestämisvastuu on Euroopan komission päätöksen 2012/21/EU mukainen alueellinen SGEI-palveluvelvoite (Services ogf General Economic Interest).

 Järjestämisvastuun ulkopuolelta voidaan järjestää täydentäviä palveluita markkinaperusteisesti hinnoiteltuina.   

1.       Kuvantamistutkimukset tilanteissa, joissa sairaan eläimen asianmukainen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi sitä edellyttää. Viivytyksetön kuvantamistutkimus on usein tarpeen asianmukaisen diagnoosin ja jatkohoidon tarpeen määrittämiseksi annettaessa kiireellistä eläinlääkäriapua. Tälläiset ovat esimerkiksi ultraääni ja röntgentutkimukset.
2.       Leikkaushoito henkeä uhkaavissa hätätilanteissa. Leikkaushoidon viipyminen voi aiheuttaa eläinsuojelullisen ongelman tai hengenvaaran eläimelle.
3.       Perustasoinen, esimerkiksi vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä tai veri- ja virtsa-analyysejä myös muille kuin tuotantoeläimille.
4.       Lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito myös muille kuin elintarviketuotantoeläimille.
5.       Kastraatiot muille kuin eläinlääkintähuoltolain 8§:ssä mainituille eläinlajeille. 
6.       Ulkopaikkakuntalaisille voidaan tarjota peruspalveluita ja täydentäviä palveluita. Järjestämisvastuuseen kuuluva muu kuin kiireinen eläinlääkäriapu sekä täydentävät palvelut yhteistoiminta-alueella oleville lemmikkieläimille, joiden omistajan tai haltijan asuin-tai kotipaikka ei ole yhteistoiminta-alueella. Kunnaneläinlääkärin ei ole aina mahdollista selvittää ennen toimenpidettä eläimen omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikkaa.
7.       Yhteistoiminta-alueella sijaitsevien elintarviketuotantoeläintilojen pitopaikkojen, jotka sijaitsevat yhteistoiminta-alueen ulkopuolella, eläinten terveyden- ja sairaanhoito, mikäli tilan terveydenhuollosta vastaa yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkäri.
8.       Myös muita täydentäviä palveluita voidaan tarjota resurssien puitteissa, ei kuitenkaan erikoiseläinlääkäripalveluita.

Päätös Vs. ympäristötoimenjohtajan esitys hyväksyttiin.

Ma. ympäristöpäällikkö Niina Virtanen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 13.20.

Selostus Tausta ja nykytilanne

 Laukaan ympäristöterveydenhuolto järjestää kunnalliset eläinlääkäripalvelut Laukaassa ja Konnevedellä. Lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi yhteistoiminta-alueella on kolme kunnaneläinlääkäriä ja kaksi valvontaeläinlääkäriä sekä yksi eläintenhoitaja. Eläinlääkinnän toiminnot on keskitetty Laukaan ja Konneveden vastaanotoille. Lisäksi eläinlääkäripalveluja tarjotaan Äänekosken kaupungille Jyväskylän kaupungin ja Laukaan kunnan sopimuksella.

 Eläinlääkäripäivystys hyötyeläimille virka-ajan ulkopuolella on järjestetty yhteistoiminnassa Keski-Suomen alueen muiden ympäristöterveydenhuollon yksikköjen kanssa.  Lemmikkieläinpäivystys on järjestetty ostopalveluna yhteistoiminnassa Keski-Suomen alueen muiden ympäristöterveydenhuollon yksikköjen kanssa.

 Voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 11§:n mukaan kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelu asukkaiden pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka kunnan alueella. Muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla. Lisäksi kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkäriapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina.

 Uusi eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) tulee voimaan 1.1.2026. Uusi laki määrittää kuntien lakisääteisen eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuun vanhaa lakia selkeämmin. Velvoitteisiin eläinten hyvinvoinnin, eläintautien, merkinnän ja rekisteröinnin, sivutuotteiden sekä tuonnin ja viennin valvonnan osalta ei tule muutoksia.

 Eläinlääkintähuoltolain (285/2023) vaatimukset järjestäjälle

 Eläinlääkintähuoltolain 3.4 §:n mukaan kunta, jäljempänä järjestäjä, huolehtii alueellaan eläinlääkäripalvelujen sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien hoidon järjestämisestä siten kuin laissa säädetään. Järjestäjän tehtävistä huolehtii lautakunta tai muu monijäseninen toimielin.

 Uuden lain mukaan kunnan on järjestettävä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka määritellään lain 8 ja 9 §:ssä. Tehtävien hoitamista varten järjestäjällä on oltava tarpeellinen määrä kunnaneläinlääkärin virkoja.

 Eläinlääkintähuoltolain 8 §:n mukaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka turvataan tarvittavilta osin julkisen järjestämisvastuun kautta, ovat:

 9) kastraatio naudalle, sialle, lampaalle, vuohelle, porolle, koiralle ja kissalle sekä sterilisaatio kissalle;

 11) sairaalle elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettävälle eläimelle tarvittava hoito, jota on mahdollista antaa eläimen pitopaikassa ja johon kuuluu myös nautaeläimen juoksutusmahaleikkaus;

 Eläinlääkintähuoltolain 10 §:n 1 momentin mukaan järjestämisvastuuseen kuuluvien palvelujen tulee olla saatavilla niitä kotieläimiä varten, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella. Eläinten pitopaikassa annettavien eläinlääkäripalvelujen tulee olla saatavilla järjestäjän alueella pidettäviä kotieläimiä varten.

Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä sitä tarvitsevia eläimiä varten myös virka-ajan ulkopuolella. Poiketen siitä, mitä 10 §:n 1 momentissa säädetään, kiireellistä eläinlääkärinapua on annettava kaikille järjestäjän alueella oleville kotieläimille, jollei voida pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, että eläin viedään saamaan eläinlääkärinapua järjestämisvastuussa olevan järjestäjän alueelle.

Järjestäjän tulee huolehtia, että järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluja on saatavilla arkipäivisin ainakin virka-aikaan. Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen tulee olla saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.

Eläinlääkäripalvelut tulee järjestää siten, että eläinlääkäri käy tarvittaessa eläinten pitopaikassa, kun palveluja tuotetaan elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville kotieläimille, hevoseläimille sekä sellaisille muille suurikokoisille kotieläimille, joita ei voida ilman merkittävää vaivaa kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle.

Eläinlääkintähuoltolain 9 §:n mukaan kunkin järjestäjän järjestämisvastuun laajuus määräytyy alueellisten tarpeiden perusteella. Järjestäjän tulee järjestää 8 §:n mukaiset palvelut ainakin elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville eläimille. Lisäksi tulee järjestää sellainen eläimen äkillisen ja vakavan sairastumisen, vahingoittumisen tai sairauden vaikeutumisen edellyttämä välitön arviointi ja hoito, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai eläimen merkittävää kärsimystä, sekä eläimen lopetus eläinsuojelullisin perustein (kiireellinen eläinlääkärinapu). Muut 8 §:n mukaiset palvelut kuuluvat järjestämisvastuuseen siltä osin kuin niiden järjestäminen on tarpeen kyseisten palvelujen riittävän ja kohtuuhintaisen alueellisen saatavuuden sekä muiden järjestäjälle laissa säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaamiseksi. Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen mitoituksessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien järjestäjän alueella tarjoamat palvelut.

 Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeeseen vaikuttavat mm. alueen eläinmäärät, yksityiset palvelut ja oman tuotannon ylläpitämisen tarpeet.

Arvio Laukaan ympäristöterveydenhuollon alueen eläinmääristä

Eläintilojen/eläinten määrät on arvioitu alueen eläinlääkintähuollon suunnitelmassa. Toiminta-alueella on sekä tuotanto- että lemmikkieläimiä. Järjestäjällä on viimesijainen vastuu järjestää näille ympärivuorokautisesti mahdollisuus saada hoitoa.

Laukaan ympäristöterveydenhuollon alueella on nautatiloja 66 kpl, sikatiloja 1 kpl, lammastiloja 10 kpl, hevostiloja 108 kpl, siipikarjatiloja 1, vesiviljelylaitoksia 4 kpl, turkistarhoja 1 kpl, mehiläistarhoja 2 kpl.

Lemmikkieläin määrän arviointiin käytetään Suomessa yleensä arvioita, että koirien, kissojen ja muiden lemmikkien määrä olisi noin 1/8 väkiluvusta. Tällä laskennalla Laukaan yhteistoiminta-alueella on vakituisten asukkaiden lemmikkien määräksi arvioitu noin 2700 lemmikkiä.

Laukaan ympäristöterveydenhuollon alueella markkinatilanne

Uusi eläinlääkintähuoltolaki edellyttää kunnilta eläinlääkinnän palveluiden markkinatilanteen selvittämistä alueellisesti. Alueellisen palveluntarjonnan kartoittamiseksi tiedot yksityisistä eläinlääkäripalveluiden tuottajista yhteistoiminta-alueella ja lähikunnissa on koottu Elte-eläinlääkäripalvelujärjestelmästä. 

Yhteistoiminta-alueella ja lähikunnissa toimii yhteensä noin 20 kpl eläinlääkäripalvelujen tuottajaa. Eläinlääkäripalvelujen tuottajista suurin osa on eläinlääkäriklinikoita, jotka sijaitsevat Jyväskylän alueella. Yhteistoiminta-alueella on vain muutama yksityinen palveluntarjoaja. Palveluntarjoajat ovat avoinna pääsääntöisesti arkena sekä rajoitetusti viikonloppuisin. Lisäksi Jyväskylässä on yksi ympärivuorokauden päivystävä yksityinen pieneläinsairaala, joka toimii Keski-Suomen alueen lemmikkieläinpäivystyksen tuottajana ostopalvelusopimuksen mukaisesti.

Yksityisillä palveluntuottajilla on hyvin samankaltainen laaja peruseläinlääkäripalveluvalikoima kuin kunnaneläinlääkärin vastaanotoilla, lisäksi osalla on tarjolla eritasoisia eläinlääkäripalveluita, kuten erityisosaamista vaativia toimenpiteitä. Tuotantoeläimille ja pitopaikoissa pidettäville muille eläinlajeille ei ole palveluntarjontaan lain tai sitä on hyvin rajoitetusti. 

Oman tuotannon ylläpitämisen tarpeet

Laukaan eläinlääkintähuollon suunnitelmaan on kirjattu, että eläinlääkintähuollon kokonaisuuden järjestämiseen varataan 3 eläinlääkärin virkaa, josta 0,5 työpanos myydään Jyväskylän yksikköön (Äänekoskelle). Tarvearviossa on huomioitu tilakäynneillä matkoihin kuluva pidempi aika vastaanotolla tapahtuvaan sairaskäyntiin verrattuna. Lisäksi on huomioitu ympärivuorokautinen suureläinpäivystys. Päivystysten järjestämisessä on huomioitu äkilliset poissaolot, ja se ettei työn kuormittavuus ole kohtuutonta ja että lepoajat toteutuvat.

Vuonna 2024 eläinlääkäreiden suoritteisiin kirjattiin suureläinkäynnit 636 kpl, pieneläinkäynnit 2362 kpl, päivystyskäyntejä 28 kpl sekä terveydenhuoltokäyntejä 37 kpl.

 Järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut

Järjestämisvastuuseen sisällytettävät 8 §:n mukaiset palvelut ja palvelukohtaiset perustelut ovat seuraavat:

1.       Yleistutkimus ja terveydentilan arviointi eläinten terveyden todentamiseksi; välttämätön osa muita järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluita (mm. rokotus), joten kuuluu aina järjestämisvastuuseen.
2.       Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä; koiran tunnistusmerkintä on lakisääteinen velvollisuus koirien omistajille, joten on välttämätöntä varmistaa palvelun saatavuus kaikissa tilanteissa. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnassa on varauduttava tunnistusmerkitsemään kerralla suuri määrä eläimiä, joten on tärkeää varmistaa, että kunnaneläinlääkärit voivat toimia tässä tehtävässä.
3.       Eläinterveyskäynnit, joista säädetään tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta ("eläinterveyssäännöstö") annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 25 artiklassa, sekä elintarviketuotantoa varten pidettävien eläinten pitopaikoissa tehtävät terveydenhuoltokäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelmat; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen, sillä eläinterveyskäynnit koskevat tuotantoeläimiä ja ne toteutetaan pääasiassa osana terveydenhuoltokäyntejä.
4.       Rokotus; Rokotukset ovat olennaisia infektiotautien ehkäisyssä. Vähentämällä infektiotautien esiintymistä edistetään sekä eläinten että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Kansanterveyttä edistetään rokottamalla eläimiä vaarallisia zoonooseja kuten rabiesta vastaan sekä vähentämällä muiden eläintautien esiintymistä, ja siten mikrobilääkkeiden käyttöä infektiotautien ja niiden jälkitautien hoidossa. Kansanterveydellisistä syistä on varauduttava ihmisten ja eläinten välillä leviävien tarttuvien tautien (kuten rabies, leptospira) ennaltaehkäisyyn nopeasti käynnistettävillä rokotuksilla. Tämän vuoksi palvelun on kuuluttava järjestämisvastuuseen. Rokottaminen on sisällytettävä järjestämisvastuuseen myös siksi, että muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintautivalmiuden vuoksi on varauduttava tarvittaessa rokottamaan kerralla suuri määrä eläimiä esimerkiksi epidemiatilanteessa, tai laittomasti maahantuotuja eläimiä.
5.       Loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet; ihmisten ja eläinten välillä leviävät loiset (muun muassa heisimadot ja suolinkaiset) on voitava estää, palvelun riittävyydestä on huolehdittava ja mahdolliseen nopeaan lääkitystarpeen lisääntymiseen on varauduttava sisällyttämällä palvelu järjestämisvastuuseen. Vähentämällä loistautien esiintymistä edistetään eläinten terveyttä ja hyvinvointia koko Suomessa. Tietyt loistaudit ovat zoonooseja, ja siten loisten häädöllä ja ehkäisyllä edistetään myös kansanterveyttä. Loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintautivalmiuden näkökulmasta on varauduttava lääkitsemään kerralla suuri määrä esimerkiksi laittomasti maahantuotuja eläimiä.
6.       Suun terveydenhuoltoon liittyvät välttämättömät perustoimenpiteet tai, jos se on toimenpiteen laajuus tai vaativuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista, jatkohoitoon lähettäminen; suun terveydenhuollon peruspalvelujen ajallinen riittävyys on varmistettava koko alueella sisällyttämällä ne järjestämisvastuuseen. Suun terveydenhuollon järjestäminen on viime sijassa järjestäjän vastuulla. Kunnallisessa eläinlääkintähuollossa tarjottavat suun terveydenhuoltoon liittyvät perustoimenpiteet eivät merkittävästi vaikuta markkinoiden toimintaan.
7.       Sarvien ja sarven aiheiden poistaminen naudoilta ja vuohilta; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
8.       Lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito elintarviketuotantoa varten pidettäville naudoille, sioille, lampaille, vuohille ja poroille; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
9.       Kastraatio naudalle, sialle, lampaalle, vuohelle, porolle, koiralle ja kissalle sekä sterilisaatio kissalle; kuuluu järjestämisvastuuseen aina tuotantoeläinten osalta. Muiden eläinlajien kohdalla perusleikkaukset ovat tarpeen palvelutuotannon kokonaisuuden turvaamiseksi ja kirurgisten taitojen ylläpitämiseksi. Kissojen osalta toimenpide on tarpeen myös kissapopulaatioiden syntymisen estämiseksi. Kissojen hallitsematon lisääntyminen ja kissan päätyminen kulkukissaksi johtavat eläinten hyvinvointiongelmiin. Lisäksi kissat voivat levittää eläintauteja ja zoonooseja, mikä vaarantaa eläinten ja ihmisten terveyttä.
10.   Sairaan eläimen kliininen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi, tavanomaisten näytteiden ottaminen ja pikatestaus tai toimittaminen laboratoriotutkimuksiin eläimen sairauden syyn selvittämiseksi sekä tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkotutkimuksiin; kuuluu olennaisena osana kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen
11.   Sairaalle elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettävälle eläimelle tarvittava hoito, jota on mahdollista antaa eläimen pitopaikassa ja johon kuuluu myös nautaeläimen juoksutusmahaleikkaus; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
12.   Perustasoinen ensiapuluonteinen hoito, jota tarvitaan muulle kuin 11 kohdassa tarkoitetulle eläimelle, johon kuuluvat ruoansulatuskanavan ja virtsateiden häiriöiden konservatiivinen hoito, tulehdus- ja kiputilojen hoito, sokin hoito, metabolisten häiriöiden hoito, haavojen ompelu, muu vastaava enintään vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävä hoito, tavanomaisimpien pienten kotieläinten luunmurtumien immobilisaatio sekä hoitoon liittyvä välttämätön jatkokäsittely tai lääkehoito ja tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkohoitoon; kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu siten lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
13.   Synnytysapu, johon kuuluvat keisarileikkauksista nautojen, lampaiden, vuohien ja kissojen keisarileikkaus; kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu siten lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen

14) Eläimen lopetus. Kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.

Täydentävät palvelut

Kunnat voivat eläinlääkintähuoltolain 17 § mukaan tarjota markkinoillakin tarjolla olevia järjestämisvastuun ulkopuolelta olevia palveluita. Palvelut eivät saa olla erikoiseläinlääkinnän tasoisia ja ne on hinnoiteltava markkinaperusteisesti.

Tälläisiä täydentäviä palveluita voivat olla esim. tietyt eläimen hengen pelastamiseksi tehtävät tai hyvinvointia merkittävästi parantavat tutkimukset ja toimenpiteet, kuten hätäleikkaukset ja kirurgiset toimenpiteet. Näiden tarjoamisella on vaikutusta myös kunnallisen eläinlääkärin työn mielekkyyteen ja kiinnostavuuteen. Täydentävillä palveluilla varmistetaan näin ollen osaltaan palvelutuotannon kokonaisuuden ylläpitämistä sekä muiden eläinlääkintähuoltolaissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaamista.

Täydentävinä toimenpiteinä järjestämisvastuun ulkopuolelta voidaan järjestää kunnaneläinlääkärin työn mielekkyyden, työvoiman pitovoiman ja saatavuuden turvaamiseksi:

1.       Kuvantamistutkimukset tilanteissa, joissa sairaan eläimen asianmukainen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi sitä edellyttää. Viivytyksetön kuvantamistutkimus on usein tarpeen asianmukaisen diagnoosin ja jatkohoidon tarpeen määrittämiseksi annettaessa kiireellistä eläinlääkäriapua. Tälläiset ovat esimerkiksi ultraääni ja röntgentutkimukset.
2.       Leikkaushoito henkeä uhkaavissa hätätilanteissa. Leikkaushoidon viipyminen voi aiheuttaa eläinsuojelullisen ongelman tai hengenvaaran eläimelle.
3.       Perustasoinen, esimerkiksi vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä tai veri- ja virtsa-analyysejä myös muille kuin tuotantoeläimille.
4.       Lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito myös muille kuin elintarviketuotantoeläimille.
5.       Kastraatiot muille kuin eläinlääkintähuoltolain 8§:ssä mainituille eläinlajeille. 
6.       Ulkopaikkakuntalaisille voidaan tarjota peruspalveluita ja täydentäviä palveluita. Järjestämisvastuuseen kuuluva muu kuin kiireinen eläinlääkäriapu sekä täydentävät palvelut yhteistoiminta-alueella oleville lemmikkieläimille, joiden omistajan tai haltijan asuin-tai kotipaikka ei ole yhteistoiminta-alueella. Kunnaneläinlääkärin ei ole aina mahdollista selvittää ennen toimenpidettä eläimen omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikkaa.
7.       Yhteistoiminta-alueella sijaitsevien elintarviketuotantoeläintilojen pitopaikkojen, jotka sijaitsevat yhteistoiminta-alueen ulkopuolella, eläinten terveyden- ja sairaanhoito, mikäli tilan terveydenhuollosta vastaa yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkäri.
8.       Myös muita täydentäviä palveluita voidaan tarjota resurssien puitteissa, ei kuitenkaan erikoiseläinlääkäripalveluita.

Esittelijä Vs. ympäristötoimenjohtaja Pälvi Pöyhönen

Valmistelija Ma. ympäristöpäällikkö Niina Virtanen, p. 050 5721 194